Tuomasyhteisö ry:n hallitus valitsi kokouksessaan puheenjohtajaksi Risto Lehtisen ja varapuheenjohtajaksi Riitta Silvennoisen.
Risto kertoo itsestään näin:
”Olen 58-vuotias perheellinen teologian harrastaja. Kotiseurakuntani on helsinkiläinen Paavalin srk, jossa olen tarjonnut arkiretriittejä, hengellistä ohjausta sekä viikottain kristillistä meditaatiota ja hiljaisuuden iltaa. Kaksi poikaamme on jo poistunut kotoa ja yksi menehtynyt ulosajossa 18-vuotiaana. Olen tehnyt pisimmän päivätyön rahoitusalalla konsernitietohallinnon it-arkkitehtina ja sittemmin it-yrittäjänä. Päivätyön ohessa ja etenkin sen jälkeen olen tehnyt vapaaehtoistyönä useissa järjestöissä.
Tuomasyhteisöstä on muodostunut minulle tärkeä hengellinen koti rukous- ja ehtoollisavustajakoulutuksen myötä. Koulutuksen aikainen tärkeä kasvuryhmämme toimii edelleen ja sitoo meitä kaikkia Tuomasyhteisöön. Sana “kasvuryhmä” kuvaa hyvin sekä henkilökohtaista henkistä ja hengellistä kasvuamme että ryhmän turvallista yhteisöllistä yhteenkasvamista. Tuomasmessun armollinen ilmapiiri, liturgia ja musiikki koukuttavat minua sitä enemmän mitä syvemmälle olen sukeltanut tähän hienoon yhteisöön.
Harrastamani kristillisen meditaation taustalla on WCCM-yhteisö (benediktiiniläinen perinne). Lisäksi osallistun säännöllisesti helsinkiläisen Betania-yhteisön toimintaan (karmeliittojen perinne). Uskon vahvasti ekumeeniseen kristillisyyteen, joka keskittyy meitä yhdistäviin ennemmin kuin erottaviin asioihin. Mielestäni kaikenlainen poissulkeminen, syrjintä ja ylenkatsominen ovat kaukana aidosta kristillisyydestä ja inhimillisyydestä.
Tuomasyhteisön kannalta saattaa olla hyödyllistä, että olen tehnyt urheilunjärjestöjen lisäksi muissakin järjestöissä strategiatyötä 1980-luvulta asti. Minulle on kertynyt osaamista jäsen- ja varainhankintaa tukevista internet- ja mobiilipohjaisista järjestelmistä.
Hallituksen puheenjohtajana minua motivoi sekä perinteen vaaliminen että uuden kehittäminen hyvin johdetussa organisaatiossa, jossa on selkeä strategia kohdata tulevaisuuden haasteet. Oma perspektiivini Tuomasyhteisöön on riittämätön. Toisaalta kukaan ei saa aikaan yksin mitään kestävää, vaan kyse on ryhmätyöstä, jossa on löydettävä yhteinen suunta muuttuvassa toimintaympäristössä. Ja kaikkien on puhallettava yhteen hiileen (koronaturvallisesti). Merkityksellinen työ palkitsee tekijänsä ja koko yhteisön. Nykyisessä hallituksessa tuntuu olevan uskomaton määrä sekä erilaista ammatillista että hengellistä osaamista ja kokemusta. Puhumattakaan toiminnanjohtaja Katista, musiikkivastaava Innasta ja muutenkin koko aktiivisesta yhteisöstä. Parin vuoden aikana tiivis yhteisöllisyys on kuitenkin saanut hieman osumaa. Näen korona-vitsauksessa samoja piirteitä kuin meissä jokaisessa olevassa pahassa – siitä ei pääse eroon, sen kanssa on opittava elämään. Uskon, että löydämme yhdessä ratkaisuja yhteisiin haasteisiimme. Uskon, että aikainen ja jatkuva pieni muutos kasvattaa Tuomasyhteisön entistä elinvoimaisemman.
Elämäni intohimoni on ollut melonta vuodesta 1968. Suoritin ammattivalmentajatutkinnon jo urheilijana. Urheilu-urani jälkeen hankin ratamelonnan kv-tuomaritutkinnon. Toimin Lahdessa junioreiden MM-kisojen pääsihteerinä ja kilpailunjohtajana v. 1997. Näihin MM-kisoihin osallistui 45 maata ja integroiduin vahvasti kansainväliseen toimintaan. Olen toiminut olympiatuomarina kaikissa olympialaisissa vuosina 2000-2016. Olen vieraillut yli 80 maassa olympiaurheilun kehittämisen ja tuomarikoulutuksen tiimoilta Kansainvälisessä Kanoottiliiton tehtävissä. Minulla oli kunnia toimia ensimmäisissä melonnan paralympialaisissa ylituomarina v. 2016. Nykyisin toimin Melaveikot ry:n puheenjohtajana ja Suomen melontamuseon museotoimikunnan puheenjohtajana. Kesät vietän melontaretkillä merellä ja Järvi-Suomessa. Viime vuonna minulle kertyi 55 retkipäivää ja 2410 retkikilometriä. Yhteensä meloin 4824 km. Koen luontoliikunnassa vahvaa yhteyttä Luojaan ja merenkäynti kajakilla vaihtelevissa tuulissa pitää ihmisen nöyränä.”